Lammastalous (power point)

Sikatalous

Sikatalouden viikkotehtävänä on sikalan tuotantosykli (emakoiden tuotantokierto ja lihasikojen tuotantokierto).

Tehtävän tarkoituksena on miettiä, mitä eri- ikäisille sioille tapahtuu eri vaiheissa. 

Raportin osat

1. Sikatalous Suomessa (yleistä, lukuja ja tilastoja)

2. Emakoiden tuotantokierto

3. Lihasikojen tuotantokierto. 

1. Sikatalous suomessa

Suurin osa Suomen sikatiloista sijaitsee Länsi- Suomessa. Yhteensä tiloja on liki 1100 kappaletta (2017) ja noin 50 % tiloista on emakkotiloja, joilla syntyy uusia porsaita. Loput 50 % ovat lihasikatiloja. EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen tilojen määrä on vä-hentynyt huomattavasti, esimerkiksi vuonna 1995 tiloja oli jopa 6200 kappaletta. Tuo-tanto puolestaan on lisääntynyt, sillä tällä hetkellä lihaa tuotetaan enemmän kuin 90- luvulla. Vuonna 2017 sikoja oli yhteensä 1,1 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä, että mää-rä on alentunut edellisvuodesta reilun 7 % verran. (Luke, 2018)

Suomessa esiintyy varsin vähän, jos lainkaan, yleisimpiä tauteja. Esimerkiksi PRRS (Porcine reproductive and respiratory syndrome) ja porsasyskä ovat yleisiä ulkomailla. Terveystilanne on siis varsin hyvä, minkä ansiosta lääkkeitä käytetään hyvin vähäisesti. Myös antibiootteja annetaan vain harvoin, ja niitäkin annetaan ainoastaan eläinlääkä-rin ohjeistuksen mukaan ja yksilökohtaisesti. Erittäin vähäisellä lääkkeiden käytöllä pyritään varmistamaan, että antibiootit todella toimivat, jos niitä tarvitaan. Tämän lisäksi ruokalihassa ei ole lääkejäämiä, mikä puolestaan on ongelmana useissa muissa maissa.

Vuonna 2017 sianlihaa tuotettiin 181,2 miljoonaa kiloa, kulutuksen ollessa hieman suurempi, noin 183,8 miljoonaa kiloa. Sianlihan vienti puolestaan oli maltillista, 32,3 miljoonaa kiloa, eikä tuontikaan ollut juuri suurempaa luvulla 32,6 miljoonaa kiloa. (Lihatiedotus)

Kaavio 1. Sianlihan kulutus Suomessa 1960 – 2017 (Lihatiedotus)

 

2. Emakon tuotantokierto
Emakon tuotantokierto alkaa, kun emakko on hieman yli puolen vuoden ikäinen, jolloin se keinosiemennetään ensimmäisen kerran. Emakot porsivat ensimmäisen kerran ol-lessaan noin 10 kuukauden ikäisiä. Pahnueessa on yleensä 10-12 porsasta. (Atria) Emakot porsivat vuoden aikana keskimäärin kaksi kertaa. Koko elämänsä aikana ema-kot porsivat 3-5 kertaa.

2.1 Emakon tuotantokierto kaaviona

 
Kaavio 2. Emakon tuotantokierto (Niemi, Ovaska, 2017)

2.1.1 Kiima

Emakoiden kiiman tarkkailu aloitetaan suurinpiirtein kolmantena päivänä vieroituksen jälkeen. Tarkkailu vaatii ammattitaitoa, sekä hoitajan täytyy oppia tuntemaan emakot yksilöinä. Kuinka mikäkin emakko reagoi eri ärsykkeisiin.

Hoitajan tehtävä on houkutella esiin seisomarefleksi. Hoitaja matkii karjun eleitä kylkiä tönimällä, utareita sivelemällä, painamalla ristiselästä, sekä nostamalla emakkoa nivusista ja ulkosynnyttimien alapuolelta. (Farmit) Näin karju tekee, kun se yrittää valloittaa emakkoa.

Kun emakko on niin sanotussa esikiimassa, sen ulkosynnyttimet turpoavat ja muuttuu punaisiksi. Myös kirkasta emätinvuotoa saattaa esiintyä. Emakko on kiinnostunut karjusta ja voi pyrkiä sen luokse. Emakko voi myös yrittää hyppiä toisten emakoiden selkään. Tässä vaiheessa emakko ei kuitenkaan seiso vielä paikallaan (seisomarefleksi) karjun edessä tai kun hoitaja kokeilee kiiman astetta.

Emakon varsinainen kiima, eli niin sanottu seisova kiima on aika milloin emakko antaa karjun luvan astua. Kiima kestää yleensä useamman päivän ja pikkuhiljaa kiiman ulkoiset merkit, kuten ulkosynnyttimien punoitus hälvenee. Varsinaisen kiiman aikana emakon ruokahalu saattaa heikentyä, mutta vain hetkellisesti. Kun seisomarefleksi havaitaan, on emakko valmis astumiseen tai vaihtoehtoisesti keinosiemennykseen, joka on nykyään yleinen tapa.

2.1.2 Keinosiemennys

Keinosiemennys tarkoittaa sitä, että emakko tiineytetään uroksilta kerätyllä siemennesteellä. Siemennesteannos voi olla tuoretta tai vaihtoehtoisesti myös pakastettua. Suomessa emakoista keinosiemennetään jopa enemmän, kuin puolet. (Evira, 2018)

Emakolle keinosiemennyksen saa tehdä ainoastaan emakon ollessa kiimassa. On tärkeää, että emakko on kiihottunut jotta siemenneste kulkeutuu perille asti kohdussa.

2.1.3Tiineys

Jos emakko ei tule uudelleen kiimaan noin kolmen viikon kuluttua siitä, kun se on keinosiemennetty tai astuttu, niin mahdollisuus tiineydelle on olemassa. Kun tiineyttämisestä on kulunut neljä viikkoa, voidaan mahdollinen tiineys varmistaa ultraäänen avulla.

Emakoiden tiineysaika kestää kolme kuukautta, kolme viikkoa ja kolme päivää. (Atria)

2.1.4 Porsiminen

Noin viikkoa ennen porsimisajankohtaa emakko siirretään porsitusosastolle. Porsitusosastolla odottaa puhdas ja desinfioitu karsina. Emakon rehuannosta pienennetään muutamia päiviä ennen porsimista. Tällä tavoin

ehkäistään ummetusta sekä helpotetaan porsimista. Rehun vähentäminen myös vähentää maitokuumeen riskiä. Jotta emakko pystyy toteuttamaan pesänrakennusviettiään, on karsinassa oltava runsaasti olkea.

Emakon levottomuus ja pesänrakennus ovat merkkejä lähestyvästä porsimisesta. Muita merkkejä ovat se, että emakon maidoneritys käynnistyy ja emätinvuoto voi olla vetistä tai verensekaista. (Loimaan koulutila, virtuaalikylä)

Vaikka emakko porsii pääsääntöisesti itsenäisesti, on porsimista hyvä seurata ja auttaa tarvittaessa. Jos porsiminen ei etene, voidaan emakolle antaa oksitosiinipiikki.

Kuva 1. Porsitushäkki suojelee porsaita joutumasta emon ruhjomaksi (Tulikukka, F , 2018)

2.1.5 Imetys

 Kuva 2. (Hannu, K, 2016) Porsas hakeutuu emon nisälle heti syntymänsä jälkeen.

Emakko imettää porsaita 4-5 viikkoa. Emakon maito on porsaiden tärkein ravinnonlähde, mutta pikkuhilaa niille aletaan tarjoamaan maidon lisäksi rehua. Rehujen antaminen on tärkeää, jotta porsaiden ruoansulatus tottuu siihen, ennen kuin ne vieroitetaan emostaan. (Atria)

2.1.6 Vieroitus 

 

Porsaat vieroitetaan emostaan porsaiden ollessa 4-5 viikkoisia ja niiden minimivieroituspaino on 7,5 kg. (Farmit) Jos porsaat eläisivät emon kanssa luonnossa, vieroitus tapahtuisi vasta 15-17 viikon ikäisinä. (Animalia)

2.1.7 Uusi kiima / teurastus

Emakot tulevat uudelleen kiimaan noin viikko siitä, kun porsaat on vieroitettu. Vieroituksen jälkeen emakot joko tiineytetään uudelleen tai teurastetaan. Teurastukseen joutumisen syitä ovat muun muassa se, että emakko ei tule tiineeksi, pahnueet ovat liian pieniä, emakon jalkavaivat tai terveydentila on muuten yleisesti huono.

3. LIHASIKOJEN TUOTANTOKIERTO

3.1 Lihasikojen tuotantokierto kaaviona

Kaavio 3. (Eläintieto)

3.1.1 Porsiminen

Emakko alkaa kokoamaan pesää suunnilleen vuorokausi ennen porsimista. Pesämateriaalien laittaminen emakon saataville helpottaa tätä vaihetta, ja parasta olisikin jos emakko saisi kulkea mielensä mukaan porsituskarsinassa. Pesän valmistuttua sen on helpompi keskittyä vain porsaisiin. Vapaasti porsivat emakot poikivat useimmiten nopeammin, kuin häkeissä olevat, minkä vuoksi vapaata tapaa olisi hyvä harjoittaa. Liian pitkäkestoinen porsiminen on suuri riski.

Sekä emakon hoito, ravintoa että porsiminen vaikuttavat syntyvän porsaan elinvoimaisuuden määrään ja syntymäpainoon. Erikoistuneen tuotannon porsaat syntyvät porsastuotantotiloilla ja jatkavat kasvuaan siellä vajaan kolmen kuukauden ajan, jolloin ne saavuttavat 25-30 kilon painon. Yhdistelmäsikaloissa puolestaan porsaat syntyvät ja kasvavat samalla porsastilalla teuraskypsyyteen saakka. Tuotantotiloilla on sekä porsitusosasto, että vieroitusosasto.  (Sikatieto)

3.1.2 Emän hoidossa

Emakko viettää ensimmäisen vuorokauden tiiviisti vastasyntyneiden porsaiden kanssa. Emakon ravinnosta saama energia menee keskimäärin 70 prosenttisesti maidontuotantoon, minkä takia emakon ruokintaan tulisi kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Pienet porsaat viettävät emakon kanssa hieman yli kuukauden, jonka jälkeen on vuorossa vieroitus, eli siirto vieroitusosastolle. Emän hoidossa ollessaan ne ovat kuitenkin moninkertaistaneet painonsa ja kehittyvät nopeaan tahtiin.

3.1.3 Vieroitus

Useimmiten vieroitetut porsaat sijoitetaan 15-25 yksilön karsinoihin, joiden väliaitoihin on sijoitettu ruokintakaukalo- tai automaatti. Rehua on oltava tarjolla koko ajan. Onnistuneella vieroituksella varmistetaan myöhempien vaiheiden menetys. Tässä vaiheessa porsaat siirtyvät nestemäisestä ravinnosta rehuruokintaa. Siirtymisen kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä esimerkiksi porsaan suolisto ei ole vielä tässä vaiheessa kovin kehittynyt. Tämän takia porsaat ovat erityisen alttiita ripulille ja vieroituksesta syntyvälle stressille. Kehitystä kuitenkin tapahtuu nopeasti ja tämä asettaa tarjolla oleville rehuillekin omat vaatimuksensa, sillä niiden tulee olla ravintorikasta, valkuaisarvoltaan hyvää ja helposti sulavia.

Kuten muiden tuotantoeläinten, myös lihasikojen kohdalla ruokinta on liki tärkein asia kasvatuksessa. Ruokinnalla vaikutetaan oleellisesti sekä päiväkasvuun, että lihan laatuun. Panostaminen alkukasvatusvaiheen ruokintaan vaikuttaa erityisesti punaisen lihan kasvuun ja se palkitsee tuottajan. Lisäksi vaiheruokinta auttaa kaiken kasvupotentiaalin hyödyntämisessä kustannustehokkaalla tavalla.

3.1.4 Lihasikala

Liki 30 kilon painon saavuttaneet porsaat siirretään seuraavaksi lihasikatilalle. Ne sijoitetaan 10-15 yksilön ryhmiin, ja ruokinta tapahtuu 2-4 kertaa päivän aikana. Jokaista sikaa kohden tulisi olla minimissään 0,8 m2 per yksilö. Sialle sopii parhaiten kiinteä alusta, joskin myös ritilöitä käytetään. Kiinteän makuualustan voi myös kuivittaa, mikä auttaa oikean lämmön saavuttamisessa. Lisäksi kuivitus antaa sialle tekemistä ja on toimiva kuitulähde sekä apuna mahahaavojen ehkäisemisessä.

Sopiva valaistus on paitsi viihtyisyyttä lisäävä elementti, mutta myös eläinten tarkkailua huomattavasti helpottava lisä.

Vesi tulee useimmiten nipasta, jonka virtaus on 1-2 l per minuutti. Nippa on hygienisin vaihtoehto vedensaantiin.

Ruokaillessa sioilla tulisi olla sopivasti tilaa, jotta kilpailua ruoasta ei synny. Pienimmät siat saattavat jäädä liian vähälle ruokinnalle isojen sikojen syödessä liikaa, minkä vuoksi jokaista sikaa kohden tulisi olla hieman yli 30 cm tilaa kaukalon ääressä. Lihasikalan lämpötilaksi on suositeltu noin 22 astetta siinä vaiheessa, kun vieroitetut porsaat saapuvat. Lämpötilaa lasketaan sikojen kasvaessa. Liiallinen lämpötilojen vaihtelu saattaa altistaa siat stressille.

Sika säätelee lämpötilaansa ilmastoinnin avustuksella, minkä lisäksi ilmastoinnista on suuri hyöty esimerkiksi talviaikaan.

Siat viettävät aikaansa noin 3-4 kuukautta lihasikalassa, jonka jälkeen on aika kuljettaa ne teuraaksi noin puolen vuoden iässä. Lihasikalan yksi suuremmista ongelmista on toisen yksilön saparon pureminen. Tyngäksi nakerreltu saparo on kipeä ja altis tulehtumaan. (Farmit)

3.1.5 Teurastus

Teurastettavan sian paino on noin 105-115 kg. Useimmiten sikojen tainnutukseen käytetään hiilidioksidikaasua, minkä lisäksi tainnutuksen voi suorittaa myös pulttipistoolilla tai sähkövirralla. (Eläintieto)

LÄHTEET

 

Animalia (n.d). Emakot ja porsaat. Haettu 21.11.2018 osoitteesta http://animalia.fi/tuotantoelaimet/emakot-ja-porsaat/

Atria (n.d). A-Lihasika. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.atriatuottajat.fi/atriasika/ruokintajarehut/alihasika/Sivut/default.aspx

Atria (n.d). Lihasikatuotanto. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.atriatuottajat.fi/atriasika/lihasikatuotanto/Sivut/default.aspx

Atria (n.d). Porsaiden vastaanotto. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.atriatuottajat.fi/atriasika/lihasikatuotanto/porsaidenvastaanotto/Sivut/default.aspx

Atria (n.d). Porsastuotanto. Haettu 22.11.2018 osoitteesta https://www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/elainten-hyvinvointi/sianlihantuotanto/porsastuotanto2/

Atria (n.d). Tiineytys- Kiiman pituus. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.atriatuottajat.fi/atriasika/porsastuotanto/tiineytys/emakoiden%20tiineytys/Sivut/default.aspx

Eläintieto (n.d). Sika tuotantoeläimenä. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.elaintieto.fi/sika-tuotantoelaimena/

Evira (2018) KEINOSIEMENNYS JA ALKIONSIIRTO. Haettu 22.11.2018 osoitteesta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/keinosiemennys-ja-alkionsiirto/

Farmit (n.d). EMAKKO. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.farmit.net/kotielain/emakko

Farmit (n.d). KIIMANTARKKAILU TIINEYSOSASTOLLA. Haettu 22.11.2018 osoitteesta https://www.farmit.net/kotielain/emakko/tuotantoymparisto/hoitokaytannot/kiimantarkkailu

Farmit (n.d). LIHASIKALAN TUOTANTO-OLOSUHTEET. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.farmit.net/kotielain/lihasika/lihasikalan-tuotanto-olosuhteet

Farmit (n.d). PORSAAN VIEROITUS. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.farmit.net/kotielain/porsas/porsaan-vieroitus

Hannu, K (2018). Miksi emakko on häkissä? Tarkastelussa emakkohäkki ja tiineyshäkki. Maaseutumedia. Kuva haettu 22.11.2018 osoitteesta http://www.maaseutumedia.fi/emakko-hakissa-tarkastelussa-emakkohakki-tiineytyshakki/

Lihatiedostus (n.d). Lihankulutus Suomessa. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html

Lihatiedotus (n.d). Lihantuotanto Suomessa. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html

Loimaan koulutilan virtuaalikylä (n.d). Keinosiemennys. Haettu 21.11.2018 osoitteesta http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/?tila_id=31&prosessit&pid=8&aid=104&kortti=202&o=162

Loimaan koulutilan virtuaalikylä (n.d). Kiimojen havainnointi, kiiman merkit. Haettu 21.11.2018 osoitteesta http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/?tila_id=31&prosessit&pid=8&aid=104&kortti=200&o=162

Loimaan koulutilan virtuaalikylä (n.d). Tiineystarkastus. Haettu 21.11.2018 osoitteesta http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/?tila_id=31&prosessit&pid=8&aid=104&kortti=203&o=162

Luke (2018) Nautojen ja sikojen määrä vähenee- emolehmien määrä jatkaa kasvuaan. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.luke.fi/uutiset/nautojen-ja-sikojen-maara-vahenee-emolehmien-maara-jatkaa-kasvuaan/

MTK (2018) Suomalainen sianlihatuotanto- maailman parasta! Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.mtk.fi/maatalous/maatalous_suomessa/sianlihantuotanto/fi_FI/sianlihantuotanto/

Niemi, Ovaska (2017). Emakoiden tuotantokestävyys talouden näkökulmasta. S.11.

Luke. Kaavio haettu 22.11.2018 osoitteesta https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/emakot_taloudellinen_merkitys_so.pdf

Raisioagro (n.d). Porsaiden ruokinta ja rehut. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.raisioagro.com/porsaat#

Ruokatieto (n.d). SIKA. Haettu 22.11.2018 osoitteesta https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/sika

Sikatieto (n.d). Porsituskarsinat. Haettu 21.11.2018 osoitteesta http://www.sikatieto.fi/sikayrittajan-sivut/porsituskarsinat

Sikatieto (n.d). Sika tuotantoeläimenä. Porsas matkaa emakkotilalta lihasikalan kautta teurastukseen. Haettu 21.11.2018 osoitteesta https://www.elaintieto.fi/sika-tuotantoelaimena/

Tulikukka, F (2018). Pidetäänkö emakkoa porsitushäkissä 10 päivää vai 5 viikkoa. MTK:n väite Ylen jutussa jäi kaivelemaan, sika-asiantuntijat oikovat. YLE. Kuva haettu 21.11.2018 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10085650

Broilerintuotanto

Tehtävänanto: Valitkaa ensin siipikarjatalouden tuotantosuunta, jota tutkitte. Vaihtoehtoja ovat kanatalous, broilertuotanto ja kalkkunankasvatus, mutta myös harvinaisempia tuotantosuuntia voi valita. Tehtävän runko on sama kuin edellisissä tehtävissä: tuotantosuunnan yleinen esittely, käytettävä eläinaines, rehut ja ruokinnan periaatteet sekä tuotantorakennukset.

1. BROILERINTUOTANTO SUOMESSA 

Broileri on kana, joka on jalostettu siten, että se on nopeasti kasvava ja raskasrakenteinen. Se on siis eri lajien hybridi, ei suinkaan oma lajinsa. Suo- messa on käytössä yleisimmin Skotlannista tuodut Ross- yhtiön Ross 308 ja 508 hybridirodut.

Teurasbroilereita kasvattavia tiloja on Suomessa noin 180 kappaletta ja keskikoko on suurinpiirtein 60 000 broileria. Tilat sijaitsevat Lounais- ja Länsi- Suomessa. Jotta voi kasvattaa broilereita, täytyy olla lakisääteinen näyttö pätevyydestä, eli riittävä koulutus tai työkokemus alalta. Myös ym- päristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, kun tuotetaan broilereita. Suomessa on kokonaisuudessaan tiukemmat lainsäädännöt broilerin kasvatuksessa, mitä muissa EU-maissa.

Suomessa broilerintuotannossa on käytössä niin sanottu all in – all out- pe- riaate. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki untuvikot tulevat tilalle samalla ker- ralla ja broilerit lähtevät kaikki samaan aikaan teuraaksi.

Vuonna 2016 broilerin lihaa tuotettiin 116 miljoonaa kiloa. Kulutus per henkilö oli 20 kg. Tuotanto ja kasvatus ovat molemmat kasvaneet vuosi vuodelta. 

 

 

1.1 Broilerien sairaudet ja kuolleisuus

Suomessa kaikki broilerit tutkitaan salmonellan varalta. Suomessa tutkitaan kaikki eri tyypit, vaikka EU on ohjeistanut, että kaksi ihmiselle tyypillisintä salmonellatyyppiä riittäisi.  Suomessa ei myöskään ei käytetä broilerinkasvatuksessa juuri ollenkaan antibiootteja, joten suomalainen broileri on tämän takia laadukasta ja turvallista ihmisille.

Broilereille ongelmia aiheuttaa se, miten paljon niitä on jalostettu. Broilerit on jalostettu kasvamaan luonnottoman nopeasti todella lihaksikkaiksi, jonka takia esimerkiksi sydän, keuhkot tai jalkojen luut eivät ehdi kehittyä samassa tahdissa. Tämä aiheuttaa jalkavikoja, sekä kipuja joiden takia lintu ei liiku niin paljoa, mitä linnut luontaisesti liikkuisivat. Jos kivut ovat todella pahoja voi lintu lakata liikkumasta kokonaan. Koska jalostuksen takia broilerille kasvaa isot rintalihakset, niin linnun painopiste on edessäpäin. Tämä aiheuttaa lisävaivoja jalkoihin, koska kinnerniveliin tuleva rasitus on suuri.

Broilerit saattavat kärsiä myös tibiaalisesta dyskondroplasiasta, joka on sääriluun kasvuruston kasvuhäiriö. Tämä on yksi yleisimmistä sairauksista, josta tehotuotetut linnut kärsivät. Tibiaalinen dyskondroplasia voi johtaa jopa rampautumiseen, jolloin lintu ei pysty kävelemään normaalisti, vaan kävely on vaivalloista. Myös jalkojen sijoiltaanmenot ovat yleisiä ongelmia.

Koska jalostuksen takia lintujen sydämet ovat niin ahtaalla, niin joskus broileri saattaa menehtyä äkilliseen sydänkuolemaan, joka johtuu valtimon repeytymisestä. Vesipöhö on myös mahdollinen, joka on sydämen vajaatoimintaan liitetty sairaustila. Tällöin linnun vatsaonteloon kerääntyy nestettä ja lintu voi jopa kuolla.

Tuotantotilojen välillä broilerien kuolleisuudessa on eroja, mutta yleensä päivittäin löytyy kuolleita lintuja. Untuvikkojen nälkäkuolemat ovat yksi syy kuolemalle. Luonnostaan untuvikot opettelevat syömään emon opastuksella ja näin ei tapahdu, kun untuvikot haudotaan koneellisesti. Tiloilla on niin valtavat määrät untuvikkoja, että niitä ei ehditä opettamaan syömään. Tästä syystä ne untuvikot, jotka eivät opi syömään itsenäisesti, kuolevat nälkään. 

  

1.2 Teurastus 

Kun broilerit ovat noin viiden- kuuden viikon ikäisiä, ne teurastetaan. Lastauskoneen avulla broilerit kerätään kasvatushallista laatikoihin, jossa ne kuljetetaan teurastukseen. Kyseinen keräys on nopeatempoista ja voi aiheuttaa linnuille esimerkiksi luunmurtumia. Kuljetuksen aikana lintuja saattaa myös kuolla. Noin 250 000 broileria vuosittain kuolee pelkästään kuljetuksen aikana.

Kun broilerit saapuvat teurastamoon, ne laitetaan jaloistaan roikkumaan pää alaspäin katosta tuleviin koukkuihin. On arveltu, että tämä

roikkuminen aiheuttaa linnuille tuskaa, koska niillä ei ole palleaa ollenkaan. Roikkuessa sisäelimet painuvat sydäntä vasten.

Seuraavaksi broilerit tainnutetaan sähköllä. Joissain paikoissa käytetään myös hiilidioksidia, mutta sähkö on yleisin tapa. Sähköä annetaan vain sen verran, että se tainnuttaa eläimen. Liika sähköttäminen saa lihan tummumaan ja sitä ei luokitella laatulihaksi.

Linnuista tarkistetaan, että ne ovat taintuneet, jonka jälkeen niiltä viilletään kaulat auki. Sen jälkeen kalttauskone kynii, kuorii ja pesee broilerit.

2. ELÄINAINES BROILERINTUOTANNOSSA 

Suurin osa Suomessa kasvatetuista broilereista on joko Ross 308 tai Ross 508 Aviagen- yhtiön hybridirotuja, jotka tuodaan suomeen Skotlannista. Myös jonkin verran kasvatetaan Cobb 500 rotua, sekä Hubbardin kanarotujen risteytyksiä, jotka ovat hieman hidaskasvuisempia.

Broilerit kasvavat teuraspainoonsa jo viiden- kuuden viikon iässä. Useimmissa roduissa 64 gramman kasvu vuorokaudessa on yleisin kasvutahti. Hidaskasvuisimmilla roduilla vastaava luku on noin 34 g / vrk.

Kuva 1. Ross- hybridirodut ovat pitkälle jalostettuja ja nykypäivänä broilerin kasvatusaika on 35-40 vuorokautta, kun se vielä 60-luvun puolivälissä oli noin 63 vuorokautta. Broilerin lihan paino on kasvanut 700-900 grammasta jopa 1350-1900 grammaan.

Kuva 2. Hubbard rotu voi kasvaa 1,2 – 1,8 kiloiseksi. Rotu on mahdollista kasvattaa myös jopa 2,2 – 2,8 kiloiseksi.

Kuva 3. Cobb 500 rotu on yhtiön mukaan tehokkain broilerituotannon broileri, joka pärjää pienemmällä ruokamäärällä. 

 

Broilerit on jalostettu niin, että esimerkiksi rintalihakset ovat ehkä jopa vähän luonnottoman suuret. Tämän takia myös broilerien jalkojen täytyy olla suuret ja tanakat. 

 3.BROILERIN RUOKINTA

 Kuva 4.

Kanat ovat ihmisten tapaan kaikkiruokaisia. Usein erityisesti lemmikkikanoille syötetäänkin ruoantähteitä, joiden lisäksi on erittäin suositeltavaa tarjota niille myös erilaisia kananrehuja, jotta ravinto olisi tarpeeksi monipuolista. Liian mausteisia ja suolaisia ruokia tulee välttää, minkä lisäksi liian suuria ja äkkinäisiä muutoksia ei suositella tehtäväksi. Luonnosta kanat löytäisivät ravintoa esimerkiksi siemenistä, erilaisista kasveista, hedelmistä, hyönteisistä, madoista ja toukista.

Broilerien kasvatusaika on varsin lyhyt, jolloin rehujen suhteen on omat vaatimuksensa. Kasvuajan ruokinnan tulisi olla taloudellista, mutta myös hyväksi broilerille. Broilerituotannossa on käytössä niin sanottu vapaa ruokinta, jolloin broileri saa syödä niin paljon ja niin usein kun on halu ja tarve. Juoma- ja ruokkimislaitteet on sijoitettu olkien päälle tai ritilöille. Ruoka- ja juomapisteelle pääsemisestä ei tarvitse kilpailla, sillä jokainen mahtuu samanaikaisesti syömään. Teollisissa kanaloissa hyödynnetään ruokintahihnaa ravinnon jakelussa.

Ravintona on käytössä niin kokoviljaa, kuin teollisia rehujakin, jotka on tehty varta vasten broilerin terveyttä ajatellen. Teollisiin rehuihin käytetään kotimaista viljaa ja täydennyksenä niin valkuaista, kivennäisiä, hivenaineita kuin vitamiinejakin. Tilalla rehuun voidaan lisätä esimerkiksi oman tuotannon kokoviljaa.

Raisioagron sivuilla on lueteltuna useita erilaisia täysrehusekoituksia joita käytetään broilerien ravintona, kuten esimerkkinä toimiva Broilerherkku 1 – 4 CC:stä koostuva sarja täysrehuja, joista löytyy jokaiseen vaiheeseen sopiva sekoitus. 1 CC:tä, joka on sisällöltään mureinen ykkösrehu, tukee suoliston kehittymistä ja sitä käytetään aivan alkuvaiheessa broilerin ensimmäisen elinviikon ajan. Tämän jälkeen otetaan käyttöön 2 CC, jota käytetän niin kauan, kunnes broilerin paino lisääntyy n. 10 % päivässä. Siirtyminen seuraavaan, 3 CC:n, käyttöönotto tapahtuu useimmiten noin 2 ja 3 viikon välillä. Vajaa viikko ennen teurastusta käytössä on 4 CC- rehu. Myös viljarehua käytetään vaiheruokailussa.

 4.TUOTANTORAKENNUKSET

Kasvattamot ovat avaria ja isoja, rakenteiltaan kestäviä rakennuksia. Niiden puhdistamisen tulisi olla helppoa ja ympäristön turvallinen. Suunnittelussa tulisi huomioida taudeilta suojautuminen, yksilöiden tarkastamisen mahdollisuudet, sekä muut vaatimukset koskien ruokailu- ja juomalaitteistoja, lämpöä ja ilmanvaihtoa. Ruoanjakelulaitteiden kunto tulisi tarkistaa päivittäin.

Suomalaiset broilerit saavat kulkea vapaina kasvattamossa. Niillä on oltava mahdollisuus liikkumiseen ja vapaaseen tutkimiseen. Ilmanvaihtoa säädellään broilerien lukumäärään suhteutettuna ja ilmanlaadulla onkin omat vaatimuksensa, esimerkiksi kosteuden tulisi pysyä alle 70 %:ssa.

Kasvattamoissa kanojen täytyisi pystyä lepäämään, minkä vuoksi ikkunoita ei ole. Valaistus hoidetaan lähinnä keinovalaistuksen avulla sen vuoksi, että broilerilla on hyvä näkö ja se on herkkä valon vaihtelulle. Liian kirkkaat valot saattavat myös aiheuttaa erilaisia häiriökäyttäytymisiä ja stressiä.

Broilerit eivät ulkoile lainkaan, sillä ulkona ne ovat mahdollisia altistumaan esimerkiksi loisille ja muille taudeille, jotka heikentäisivät osaltaan ruokaturvallisuutta. Tämän takia on hyvä, että tuotantotiloissa on mahdollisuus vapaana kulkemiseen. Hyvin usein rakennuksissa on kuitenkin kymmeniä tuhansia lintuja, joten tilaa jää joka tapauksessa todella vähän: lattianeliömetriä kohden on useimmiten 22-25 broileria ja yhdelle linnulle on käytössä alle A4-kokoisen paperiarkin verran tilaa.

Kuva 5. Kuvassa Kunnin tilan kanala

 LÄHTEET

 

Atria (2017) Kunnin tila – antibioottivapaa kana kasvaa tarkan silmän alla. Kuva haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/nakoaloja-ruokaan/kunnin-tila/

Atria (n.d). Broilereiden rehut ja ruokinta. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.atria.fi/konserni/vastuullisuus/elainten-hyvinvointi/broilerintuotanto/broilerien-rehut-ja-ruokinta/

Cobb (n.d). GENERATIONS OF PROGRESS. Haettu 19.11.2018 osoitteesta www.cobb-vantress.com/products/cobb-500

Eläintieto (n.d). Kana ja broileri tuotantoeläiminä. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.elaintieto.fi/kana-ja-broileri-tuotantoelaimina/

HKSCAN (n.d). Broileri. Kuva haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.hkscanagri.fi/tuottajille/broileri/

Kanatieto (n.d). Kanalatyypit, broilerikanala. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://www.kanatieto.fi/suomen-kanalat/kanalatyypit

Kanatieto (n.d). Ruokinta. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://www.kanatieto.fi/kanan-kasvattajalle/ruokinta

Lea, Lastikka (n.d). Yleistä siipikarjatuotannosta. Suomen Siipikarjaliitto ry. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Siipi-th/el%20koulutus%202014%20Lea%20Lastikka.pdf

MTK (2018). Suomalainen broileri on menestystarina! Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.mtk.fi/maatalous/maatalous_suomessa/broilerinlihantuotanto/fi_FI/broilerinlihantuotanto/

Oikeutta eläimille (n.d). Broilerintuotanto Suomessa. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/broilerin-tuotanto

Proultry.com (n.d). HUBBARD CLASSIC. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://poultry.proultry.com/products/hubbard-breeders/hubbard-classic

Raisioagro (n.d). Broileri- Rehut. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.raisioagro.com/broileri/rehut

Raisioagro (n.d). Broileri- Ruokinta. Haettu 19.11.2018 osoitteesta https://www.raisioagro.com/broileri

Sari, Salminen (2015). Asiaa broilerista. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://elsuasiamies.blogspot.com/2015/08/asiaa-broilerista.html

Siipi.info (n.d). Hyvät kanaolosuhteet. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://www.siipi.info/psp/hyvat_kanalaolosuhteet.html

Suomen Broileiryhdistys ry (n.d). Kasvattamoiden olosuhteet optimaaliset. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://suomibroileri.fi/fi/miten/kasvattamo

Suomen broileriyhdistys Ry (n.d). Mikä broileri? Kaavion tiedot haettu 19.11.2018 osoitteesta http://suomibroileri.fi/fi/mika

Ville, Alijoki ja Seija, Aunila (n.d). Kana nimeltä ROSS 508. YLE. Haettu 19.11.2018 osoitteesta http://beta.yle.fi/ross508/#rosspm3